Post by Riina on Oct 12, 2017 22:04:37 GMT 2
Naavan talli järjestää esteratsastuskilpailut Halloween-teemalla lauantai-illan hämärtyessä 28.10.2017. Kilpailut järjestetään valaistulla ulkokentällä. Kilpailuiden luokat ovat tuotosmuotoisia. Vastuuhenkilönä ja tuomarina toimii Riina (riina.vrt@gmail.com)
Säännöt
- Max 8 osallistujaa / luokka
- Max 2 hevosta yhteen luokkaan / osallistuja
- Max 2 luokkaa / hevonen
- Jokaisesta tuotoksesta saa pienen palautteen ja luokan paras voittaa
- Tuotos lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä, ei jälkeenpäin!!
- 100-150 sanaa on riittävä pituus tekstimuotoiselle tuotokselle
- VIP 27.10.2017
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu muodossa
Luokka
Ratsastaja - Hevonen
Tuotos
Lähetä ilmoittautuminen ja tuotos samassa viestissä sähköpostilla riina.vrt@gmail.com 27.10.2017 mennessä.
Luokat
Luokka 1. 40cm - Pukuratsastus 3/8
Kilpailijat pukevat itsensä ja hevosensa mielikuvituksellisiin halloweenasuihin. Kuvaile asuasi piirroksen tai tekstin avulla. Vain mielikuvitus on rajana!
Luokka 2. 60cm - Kauhuesteet 4/8
Esterata koristellaan halloweenteemaisesti ja radalta saattaa löytyä mitä erikoisempia rakennelmia. Mikä este on hevosesi mielestä pelottavin, vai pelkääkö se ollenkaan? Miltä rata näyttää hevosen silmin? Piirrä tai kirjoita hevosen näkökulmasta!
Luokka 3. 80cm - Aikaratsastusluokka 2/8
Vauhtia ja tiukkoja käännöksiä hurjapäille! Kirjoita tarina, johon sisällytät seuraavat kahdeksan sanaa: kurpitsa, paperilennokki, apina, pimeys, tortilla, liihotella, murjottaa ja kuplia.
Luokkien voittajat palkitaan yksilöllisillä estevalmennuksilla, jotka järjestetään Naavan tallilla sunnuntaina 12.11.2017. Tulokset julkaistaan siihen mennessä.
Tervetuloa!
Osallistujat / Tulokset
Luokka 1
1. Gillian - Kings Scoopy Doo
Punapäinen Gillian ja Dodo-poni päättivät lähteä radalle toistensa nahoissa - karmivalta ehkä kuulostaa, mutta toteutuksessa haettiin enemmän huumoria: ponille kypärä päähän ja vähän punaista harsomaista naruviuhkaa "hiuksiksi"; ratsastajalle tuo kuuluisa hevosenpää, joka sopivasti onkin Dodon pään näköinen. Ja ei kun radalle!
// Upea, ihanan sarjakuvamainen ja silti realistinen kuva, johon on selvästi nähty vaivaa! Idea on hauska ja tuo hevosenpää niin nostalginen
2. Anki - Änglalik Mistral
Minulla oli salainen heikkous: fantasiatarinat. Rakastin kaikenlaisia ihmeotuksia, taikavoimia ja mielikuvituksellisia maailmoja, joten rakastin myös Halloweenia. Minä ja Miska pukeuduimme ensimmäisiin yhteisiin kilpailuihimme tavanomaisen pikkutytön suloiseksi unelmaksi: keijukainen ratsastamassa yksisarvisella. Minulla oli siivet ja tyllihame, jonka paitaosassa kimalteli satoja paljetteja, sekä kypärän ympärille kiedottua hopeanauhaa. Raipan sijasta kädessäni hehkui taikasauva. Miskan harjaan olin letittänyt jouluvaloja, jotka tuikkivat illan hämärässä. Ruskean ponin otsasta taas kasvoi hopeinen sarvi, suitset olin koristellut kankaasta ompelemillani punavalkeilla, leveillä kaistaleilla. Ehkä minäkin olin kymmenen vuotta sitten pikkuisena hevostyttönä unelmoinut tästä, ja onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan.
// Ihana pikkutytön toteutunut unelma, pystyn hyvin mielessäni näkemään, miltä tällainen satuolentojen kaksikko näyttäisi liitelemässä esteiden yli!
3. Jannica - Be Mine
// Siisti ja yksinkertaisuudestaan huolimatta toimiva asu, sopii täydellisesti Halloweeniin!
Luokka 2
1. Elva - A.D. Charlene
Kevyen verryttelyn jälkeen meidän lähtövuoromme läheni, ja selässä keikkuva ihminen ohjasi minut kylmään syysilmaan. Kentän valot olivat kelmeät, ja tuuli puhalsi korviini. Pudistelin päätäni - olisipa ihminen tajunnut laittaa korvahupun. Puuskutin omiani, ja ihminen ratsasti minua eteenpin jotain mutisten. Kisatilanne jännittää ihmistä aina, enkä minäkään ole se kaikista kokenein poni. Tavalliseen tapaani siis hieman hätäilin, kunnes huomasin esteradan. Sitten hätäilin vähän enemmän.
Esteet olivat tänään erilaisia kuin koskaan ennen - oikeastaan aika pelottavia. Kipitin kentälle kysellen ihmiseltä jokaista askelta, välillä vilkuillen uhkaavan harmaata muuriestettä kentän toisella laidalla. Hän hoputti minua laukkaan ja ohjasi ensimmäiselle esteelle. Valonauhoin koristellun esteen ylittäminen jännitti kamalasti, mutta pahempaa oli luvassa. Eräs okserin väli oli tupaten täynnä jotain oransseja ja pyöreitä. Osalle niistä oli maalattu kamalat kasvot, sen esteen yli ponnistin siis roimalla loikalla. Myös muurieste oli aika kammottava, mutta kieltäminen ei tule kysymykseenkään, vaikka pelottaisi. Epäröin, mutta ylitin esteen laskeutuen hieman huonosti. Pyrähdin eteenpäin korjaten askeliani.
Jatkoimme etenemistä laukassa seuraavalle esteelle, ja tajusin heti, mitä oli tulossa. Esteen tolpat olivat poissa, ja tilalla oli kaksi valkoista haamua! Hidastin vauhtia ja mutkittelin estettä päin, sillä en ollut lainkaan varma, pitäisikö ihminen minut turvassa kummituksilta. Ihminen kuitenkin tuikkasi pohkeet kylkiini ja päätin ylittää esteen vaikka henki menisi. Loikka haamujen välistä oli valtava ja vino, mutta selvisimme ehjin nahoin. Jäin vielä tuijottamaan kauhujen estettä sen ylitettyämme, ja vaikka se olikin jo jäänyt taakse, hulmusivat haamujen helmat tuulenvireessä uhkaavasti.
// Kuvailit ihanan tarkasti erilaisia esteitä, joiden keksimiseen oli selvästi käytetty mielikuvitusta! Ihanasti toit esiin ponin epävarmuuden ja hätäilyn, hymyilytti tätä lukiessa ja pystyin kuvittelemaan tilanteen niin hyvin! Tarinan loppu oli myös todella vaikuttava!
2. Charlotte - Shalia ox
// Hauska idea ja hyvin toteutettu sekä sommiteltu kuva, jossa korostuu hyvin hevosen näkemys esteestä!
3. Heta Pohjola - Wünscht Alptraum
Lähtömerkki kajahtaa ilmoille. Heta antaa minulle kevyesti laukkapohkeet ja singahdan eteenpäin. Jes! Tätä minä rakastan. Estekilpailuja. Heta kääntää minut kohti ensimmäistä estettä. Nyt mennään!
.. Mutta apua! Mikä ihme tuon esteen sivuilla on? Hidastan hieman vauhtiani, sillä olen täysin varma että tuo järkyttävä este hyppää päällemme minä hetkenä hyvänsä. Hypin hieman pienempää laukkaa ja koitan viestiä Hetalle selässäni, ettemme voi missään nimessä ylittää tuota estettä. Sen sivuillahan vaanii kaksi järkyttävän kokoista valkoista mörköä joiden silmät ovat kiinnittyneet suoraan minuun. Tunnen kuinka Heta yrittää saada minua pohkeella eteenpäin. Nostan hieman päätäni ylemmäs ja tiivistän vielä laukkaani pienemmäksi. Haluan vain suojella Hetaa ja silti tuo outo ihminen selässäni pakottaa minua eteenpäin?! Heta maiskauttaa selässäni. Olen jo niin lähellä estettä, että en pysty kääntymään siitä pois ilman että nuo valkoiset möröt hyppäävät päälleni. Otan järkyttävän ison loikan, jotteivat nuo oudot esteenvartijat pääse nappaamaan jalastani kiinni sitä hypätessäni. Tuntiessani jalkojeni alla turvallisen maan, spurttaan eteenpäin. Yllättäen tunnen Hetan suorastaan makaavan kaulallani. Olivatko möröt tainnuttaneet hänet? Pian Heta kuitenkin kerää itsensä ja jatkaa ratsastamista seuraavalle esteelle. Onko hän tosissaan? Tätä järkyttävän pelottavaa rataako meidän tulee jatkaa? En voi tuottaa Hetalle pettymystäkään, joten heitän aivoni narikkaan ja jatkan kohti seuraavaa estettä Hetan käskystä. Tämä rata tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti etteivät möröt pääse ottamaan meitä kiinni.
Heta hidastaa minut käyntiin ja taputtaa minua kaulalle kiitokseksi. Hengitän syvään. Rata oli kamala! Jokaisella esteellä oli jotain hirvittävän pelottavaa. Etenkin kolmosesteen puomissa roikkuvat pelottavat hämähäkit saivat minut lähes heittämään Hetan esteiden sekaan ja pinkaisemaan itse turvaan. Hengitykseni takaa kuulen kuuluttajan puhuvan, ilmeisesti hän kertoo aikamme, mutten jaksa siihen enempää kiinnittää huomiota.
- Näitkö kuinka paljon Alpo kyttäsi näitä esteitä? Heta nauraa omistajalleni Allulle. Tässä ei ole mitään naurunaihetta.
// Aivan ihana teksti, niin elävästi välittyy ponin hämmennys ja kauhu esteitä kohtaan. Sekä se ihmetys, että "miksi ihmiset aina laittavat meidät tekemään tällaisia hullutuksia.."
4. Jannica - Hilmaluodon Eevertti
// Huippu idea tässä kuvassa, korostuu todella hyvin hevosen "paisuteltu/vääristynyt" näkemys hurrrjan kamalasta esteestä!
Luokka 3
1. Billy - Derian Carster
Jännitys kupli vatsassa, kun seisoimme Chili-ponin kanssa valmiina odottamassa vuoroamme esteradalle. Chilistä puheen ollen, epämiellyttävään poreilevaan tunteeseen mahalaukussa saattoi kyllä olla syynä myös aamupalaksi vedetty mausteinen tortilla… en ole koskaan ollut hyvä tulisten ruokien kanssa, mutta oppiiko tämä apina ikinä virheistään? Ei.
Tässä luokassa ja tällä radalla tulisuutta tosin vaadittiin, sillä laukkaisimme aikaa ja pimeyttä vastaan – syysillaksi määrätyt kilpailut hämärtyivät pahaenteisesti heti kenttävalaistuksen ulkopuolella, kuin kahmivat mustanaamion kädet olisivat yrittäneet saada meitä saarroksiin.
”—ja seuraavana Quizlen jälkeen Derian Carster!” tuli kuulutus. Aidan takaa kannustusjoukoista meitä heitettiin tsemppaukseksi paperilennokilla. Se liihotti aivan korvani vieritse.
”Lue se!” serkkutyttö käski kuiskaten ihmisten taputtaessa edelliselle ratsukolle, ja reipas kenttäavustaja nosti paperin maasta ja antoi sen minulle.
Älä sitten ala murjottaa, kun jäät viimeiseksi.
Tyypillistä. Charlotte, pahin kilpakumppanini, se osasi aina osua asian ytimeen.
No, ajattelin kitkerästi ja lyhensin ohjia – nyt sitä lähdettäisiin. Onneksi hän ei sentään heittänyt minua kurpitsalla.
// Hulvattoman hauska ja vauhdikas teksti, ja oivallinen tuo katsomon suunnalta lennähtänyt paperilennokki sekä "Onneksi hän ei sentään heittänyt minua kurpitsalla", hieno lopetus!
2. Jannica - Quizle
Olin ilmoittautunut Quizlen kanssa Halloweenin kunniaksi aikaluokkaan, en kyllä tiedä mitä päässäni oli pyörinyt sen tehdessäni, sillä pieni poni oli keskimäärin yhtä nopea isojen joukossa kuin apina banaanin kuorinnassa. Sisälläni kupli mukavasti jo verryttelyssä, eikä kyse ollut todellakaan mistään jännityksen perhosista vatsassa, vaan aamuinen kisabuffan tortilla yritti ulostuloa keinolla millä hyvänsä. Puoliksi tajuissani ymmärsin ratsastaa radalle sentään oman nimen kuultuani ja onnistuin jopa tervehtimään tuomaria sekavan oloni keskeltä. Oliko esteet tosiaan koristeltu Halloween-tyylisesti vai näkikö mieleni tepposia ylittäessämme jättimäistä kurpitsaa? Noh, yhtä kaikki orini onneksi suostui ylittämään hassun oloiset esteet jättimäisellä ilmavaralla. Sarjan ensimmäiselle esteelle kääntäessäni käännös oli aavistuksen liian tiukka, sillä saatoin jo maistaa chilikastikkeen tortillasta. Onnistuimme kuitenkin pääsemään sarjan yli, sen toinen osan oli kai tarkoitus muistuttaa noidan pataa, mutta jostain syystä mieleeni jäi vain paperilennokki katsomossa istuvan pojan kädessä. Viimeiselle esteelle spurtattiin vauhdilla, tässä kohtaa olimme vielä hyvässä johdossa, vaikka en kuuna päivänä olisi arvannut ponini pystyvän moiseen suoritukseen. Kaikki oli kuitenkin mahdollista, kun oli oikeasti kiire.. Liihottelimme kunnialla radan viimeisenkin esteen yli ja sitten pimeys laskeutui päälleni. En voinut kuin murjottaa katsoessani palkintojen jakoa, meidät oli hylätty koska en ollut selviytynyt maalilinjan yli.
// Olisitpa nähnyt, miten hykertelin ja hihittelin itsekseni tälle tarinalle, todella onnistunut kokonaisuus ja hauskoja sanavalintoja!
Säännöt
- Max 8 osallistujaa / luokka
- Max 2 hevosta yhteen luokkaan / osallistuja
- Max 2 luokkaa / hevonen
- Jokaisesta tuotoksesta saa pienen palautteen ja luokan paras voittaa
- Tuotos lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä, ei jälkeenpäin!!
- 100-150 sanaa on riittävä pituus tekstimuotoiselle tuotokselle
- VIP 27.10.2017
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu muodossa
Luokka
Ratsastaja - Hevonen
Tuotos
Lähetä ilmoittautuminen ja tuotos samassa viestissä sähköpostilla riina.vrt@gmail.com 27.10.2017 mennessä.
Luokat
Luokka 1. 40cm - Pukuratsastus 3/8
Kilpailijat pukevat itsensä ja hevosensa mielikuvituksellisiin halloweenasuihin. Kuvaile asuasi piirroksen tai tekstin avulla. Vain mielikuvitus on rajana!
Luokka 2. 60cm - Kauhuesteet 4/8
Esterata koristellaan halloweenteemaisesti ja radalta saattaa löytyä mitä erikoisempia rakennelmia. Mikä este on hevosesi mielestä pelottavin, vai pelkääkö se ollenkaan? Miltä rata näyttää hevosen silmin? Piirrä tai kirjoita hevosen näkökulmasta!
Luokka 3. 80cm - Aikaratsastusluokka 2/8
Vauhtia ja tiukkoja käännöksiä hurjapäille! Kirjoita tarina, johon sisällytät seuraavat kahdeksan sanaa: kurpitsa, paperilennokki, apina, pimeys, tortilla, liihotella, murjottaa ja kuplia.
Luokkien voittajat palkitaan yksilöllisillä estevalmennuksilla, jotka järjestetään Naavan tallilla sunnuntaina 12.11.2017. Tulokset julkaistaan siihen mennessä.
Tervetuloa!
Osallistujat / Tulokset
Luokka 1
1. Gillian - Kings Scoopy Doo
Punapäinen Gillian ja Dodo-poni päättivät lähteä radalle toistensa nahoissa - karmivalta ehkä kuulostaa, mutta toteutuksessa haettiin enemmän huumoria: ponille kypärä päähän ja vähän punaista harsomaista naruviuhkaa "hiuksiksi"; ratsastajalle tuo kuuluisa hevosenpää, joka sopivasti onkin Dodon pään näköinen. Ja ei kun radalle!
// Upea, ihanan sarjakuvamainen ja silti realistinen kuva, johon on selvästi nähty vaivaa! Idea on hauska ja tuo hevosenpää niin nostalginen
2. Anki - Änglalik Mistral
Minulla oli salainen heikkous: fantasiatarinat. Rakastin kaikenlaisia ihmeotuksia, taikavoimia ja mielikuvituksellisia maailmoja, joten rakastin myös Halloweenia. Minä ja Miska pukeuduimme ensimmäisiin yhteisiin kilpailuihimme tavanomaisen pikkutytön suloiseksi unelmaksi: keijukainen ratsastamassa yksisarvisella. Minulla oli siivet ja tyllihame, jonka paitaosassa kimalteli satoja paljetteja, sekä kypärän ympärille kiedottua hopeanauhaa. Raipan sijasta kädessäni hehkui taikasauva. Miskan harjaan olin letittänyt jouluvaloja, jotka tuikkivat illan hämärässä. Ruskean ponin otsasta taas kasvoi hopeinen sarvi, suitset olin koristellut kankaasta ompelemillani punavalkeilla, leveillä kaistaleilla. Ehkä minäkin olin kymmenen vuotta sitten pikkuisena hevostyttönä unelmoinut tästä, ja onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä toteuttaa unelmiaan.
// Ihana pikkutytön toteutunut unelma, pystyn hyvin mielessäni näkemään, miltä tällainen satuolentojen kaksikko näyttäisi liitelemässä esteiden yli!
3. Jannica - Be Mine
// Siisti ja yksinkertaisuudestaan huolimatta toimiva asu, sopii täydellisesti Halloweeniin!
Luokka 2
1. Elva - A.D. Charlene
Kevyen verryttelyn jälkeen meidän lähtövuoromme läheni, ja selässä keikkuva ihminen ohjasi minut kylmään syysilmaan. Kentän valot olivat kelmeät, ja tuuli puhalsi korviini. Pudistelin päätäni - olisipa ihminen tajunnut laittaa korvahupun. Puuskutin omiani, ja ihminen ratsasti minua eteenpin jotain mutisten. Kisatilanne jännittää ihmistä aina, enkä minäkään ole se kaikista kokenein poni. Tavalliseen tapaani siis hieman hätäilin, kunnes huomasin esteradan. Sitten hätäilin vähän enemmän.
Esteet olivat tänään erilaisia kuin koskaan ennen - oikeastaan aika pelottavia. Kipitin kentälle kysellen ihmiseltä jokaista askelta, välillä vilkuillen uhkaavan harmaata muuriestettä kentän toisella laidalla. Hän hoputti minua laukkaan ja ohjasi ensimmäiselle esteelle. Valonauhoin koristellun esteen ylittäminen jännitti kamalasti, mutta pahempaa oli luvassa. Eräs okserin väli oli tupaten täynnä jotain oransseja ja pyöreitä. Osalle niistä oli maalattu kamalat kasvot, sen esteen yli ponnistin siis roimalla loikalla. Myös muurieste oli aika kammottava, mutta kieltäminen ei tule kysymykseenkään, vaikka pelottaisi. Epäröin, mutta ylitin esteen laskeutuen hieman huonosti. Pyrähdin eteenpäin korjaten askeliani.
Jatkoimme etenemistä laukassa seuraavalle esteelle, ja tajusin heti, mitä oli tulossa. Esteen tolpat olivat poissa, ja tilalla oli kaksi valkoista haamua! Hidastin vauhtia ja mutkittelin estettä päin, sillä en ollut lainkaan varma, pitäisikö ihminen minut turvassa kummituksilta. Ihminen kuitenkin tuikkasi pohkeet kylkiini ja päätin ylittää esteen vaikka henki menisi. Loikka haamujen välistä oli valtava ja vino, mutta selvisimme ehjin nahoin. Jäin vielä tuijottamaan kauhujen estettä sen ylitettyämme, ja vaikka se olikin jo jäänyt taakse, hulmusivat haamujen helmat tuulenvireessä uhkaavasti.
// Kuvailit ihanan tarkasti erilaisia esteitä, joiden keksimiseen oli selvästi käytetty mielikuvitusta! Ihanasti toit esiin ponin epävarmuuden ja hätäilyn, hymyilytti tätä lukiessa ja pystyin kuvittelemaan tilanteen niin hyvin! Tarinan loppu oli myös todella vaikuttava!
2. Charlotte - Shalia ox
// Hauska idea ja hyvin toteutettu sekä sommiteltu kuva, jossa korostuu hyvin hevosen näkemys esteestä!
3. Heta Pohjola - Wünscht Alptraum
Lähtömerkki kajahtaa ilmoille. Heta antaa minulle kevyesti laukkapohkeet ja singahdan eteenpäin. Jes! Tätä minä rakastan. Estekilpailuja. Heta kääntää minut kohti ensimmäistä estettä. Nyt mennään!
.. Mutta apua! Mikä ihme tuon esteen sivuilla on? Hidastan hieman vauhtiani, sillä olen täysin varma että tuo järkyttävä este hyppää päällemme minä hetkenä hyvänsä. Hypin hieman pienempää laukkaa ja koitan viestiä Hetalle selässäni, ettemme voi missään nimessä ylittää tuota estettä. Sen sivuillahan vaanii kaksi järkyttävän kokoista valkoista mörköä joiden silmät ovat kiinnittyneet suoraan minuun. Tunnen kuinka Heta yrittää saada minua pohkeella eteenpäin. Nostan hieman päätäni ylemmäs ja tiivistän vielä laukkaani pienemmäksi. Haluan vain suojella Hetaa ja silti tuo outo ihminen selässäni pakottaa minua eteenpäin?! Heta maiskauttaa selässäni. Olen jo niin lähellä estettä, että en pysty kääntymään siitä pois ilman että nuo valkoiset möröt hyppäävät päälleni. Otan järkyttävän ison loikan, jotteivat nuo oudot esteenvartijat pääse nappaamaan jalastani kiinni sitä hypätessäni. Tuntiessani jalkojeni alla turvallisen maan, spurttaan eteenpäin. Yllättäen tunnen Hetan suorastaan makaavan kaulallani. Olivatko möröt tainnuttaneet hänet? Pian Heta kuitenkin kerää itsensä ja jatkaa ratsastamista seuraavalle esteelle. Onko hän tosissaan? Tätä järkyttävän pelottavaa rataako meidän tulee jatkaa? En voi tuottaa Hetalle pettymystäkään, joten heitän aivoni narikkaan ja jatkan kohti seuraavaa estettä Hetan käskystä. Tämä rata tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti etteivät möröt pääse ottamaan meitä kiinni.
Heta hidastaa minut käyntiin ja taputtaa minua kaulalle kiitokseksi. Hengitän syvään. Rata oli kamala! Jokaisella esteellä oli jotain hirvittävän pelottavaa. Etenkin kolmosesteen puomissa roikkuvat pelottavat hämähäkit saivat minut lähes heittämään Hetan esteiden sekaan ja pinkaisemaan itse turvaan. Hengitykseni takaa kuulen kuuluttajan puhuvan, ilmeisesti hän kertoo aikamme, mutten jaksa siihen enempää kiinnittää huomiota.
- Näitkö kuinka paljon Alpo kyttäsi näitä esteitä? Heta nauraa omistajalleni Allulle. Tässä ei ole mitään naurunaihetta.
// Aivan ihana teksti, niin elävästi välittyy ponin hämmennys ja kauhu esteitä kohtaan. Sekä se ihmetys, että "miksi ihmiset aina laittavat meidät tekemään tällaisia hullutuksia.."
4. Jannica - Hilmaluodon Eevertti
// Huippu idea tässä kuvassa, korostuu todella hyvin hevosen "paisuteltu/vääristynyt" näkemys hurrrjan kamalasta esteestä!
Luokka 3
1. Billy - Derian Carster
Jännitys kupli vatsassa, kun seisoimme Chili-ponin kanssa valmiina odottamassa vuoroamme esteradalle. Chilistä puheen ollen, epämiellyttävään poreilevaan tunteeseen mahalaukussa saattoi kyllä olla syynä myös aamupalaksi vedetty mausteinen tortilla… en ole koskaan ollut hyvä tulisten ruokien kanssa, mutta oppiiko tämä apina ikinä virheistään? Ei.
Tässä luokassa ja tällä radalla tulisuutta tosin vaadittiin, sillä laukkaisimme aikaa ja pimeyttä vastaan – syysillaksi määrätyt kilpailut hämärtyivät pahaenteisesti heti kenttävalaistuksen ulkopuolella, kuin kahmivat mustanaamion kädet olisivat yrittäneet saada meitä saarroksiin.
”—ja seuraavana Quizlen jälkeen Derian Carster!” tuli kuulutus. Aidan takaa kannustusjoukoista meitä heitettiin tsemppaukseksi paperilennokilla. Se liihotti aivan korvani vieritse.
”Lue se!” serkkutyttö käski kuiskaten ihmisten taputtaessa edelliselle ratsukolle, ja reipas kenttäavustaja nosti paperin maasta ja antoi sen minulle.
Älä sitten ala murjottaa, kun jäät viimeiseksi.
Tyypillistä. Charlotte, pahin kilpakumppanini, se osasi aina osua asian ytimeen.
No, ajattelin kitkerästi ja lyhensin ohjia – nyt sitä lähdettäisiin. Onneksi hän ei sentään heittänyt minua kurpitsalla.
// Hulvattoman hauska ja vauhdikas teksti, ja oivallinen tuo katsomon suunnalta lennähtänyt paperilennokki sekä "Onneksi hän ei sentään heittänyt minua kurpitsalla", hieno lopetus!
2. Jannica - Quizle
Olin ilmoittautunut Quizlen kanssa Halloweenin kunniaksi aikaluokkaan, en kyllä tiedä mitä päässäni oli pyörinyt sen tehdessäni, sillä pieni poni oli keskimäärin yhtä nopea isojen joukossa kuin apina banaanin kuorinnassa. Sisälläni kupli mukavasti jo verryttelyssä, eikä kyse ollut todellakaan mistään jännityksen perhosista vatsassa, vaan aamuinen kisabuffan tortilla yritti ulostuloa keinolla millä hyvänsä. Puoliksi tajuissani ymmärsin ratsastaa radalle sentään oman nimen kuultuani ja onnistuin jopa tervehtimään tuomaria sekavan oloni keskeltä. Oliko esteet tosiaan koristeltu Halloween-tyylisesti vai näkikö mieleni tepposia ylittäessämme jättimäistä kurpitsaa? Noh, yhtä kaikki orini onneksi suostui ylittämään hassun oloiset esteet jättimäisellä ilmavaralla. Sarjan ensimmäiselle esteelle kääntäessäni käännös oli aavistuksen liian tiukka, sillä saatoin jo maistaa chilikastikkeen tortillasta. Onnistuimme kuitenkin pääsemään sarjan yli, sen toinen osan oli kai tarkoitus muistuttaa noidan pataa, mutta jostain syystä mieleeni jäi vain paperilennokki katsomossa istuvan pojan kädessä. Viimeiselle esteelle spurtattiin vauhdilla, tässä kohtaa olimme vielä hyvässä johdossa, vaikka en kuuna päivänä olisi arvannut ponini pystyvän moiseen suoritukseen. Kaikki oli kuitenkin mahdollista, kun oli oikeasti kiire.. Liihottelimme kunnialla radan viimeisenkin esteen yli ja sitten pimeys laskeutui päälleni. En voinut kuin murjottaa katsoessani palkintojen jakoa, meidät oli hylätty koska en ollut selviytynyt maalilinjan yli.
// Olisitpa nähnyt, miten hykertelin ja hihittelin itsekseni tälle tarinalle, todella onnistunut kokonaisuus ja hauskoja sanavalintoja!